Créole martiniquais
tala
Egzanp — 640 egzanp (Paj 13 sou 32)
Egzanp
-
Sanblé-tala pou fè nou kabaché asou twop zam ka sikilé aléviré chario an péyi Matinik.
-
— Fout ves queue de Pie-tala bel!
-
Sé gran lanmod adan sé étjip-tala.
-
Lafen simenn-tala té cho toubannman.
-
Simenn-tala tout ti-bef ké konnet pitjet-yo.
-
Adan tout zafè-tala man konstaté ki Marilis panché ko’y asou pri lésans la.
-
I pofité vréyé bon lavwa kont lé swasannkatòzis pas Lwifé ki ka vini kont li pou artik-tala.
-
Poulemoman sé lé péchè ki lé péyè pas pou lapéti nouvel-tala, pwason yo ka rété anlè kont yo.
-
– Ga sa, si ou pa dakò épi vakabonajri-tala, sanmdi bonmaten désann douvan Lakatédral!
-
– Pou tout lo bordel-tala sispann, fo nou alé an swasannkatoz la lamenn!
-
Palapenn man di zot, sé té an swasanntrèzis ki vréyé fion-tala!
-
Ni yonn ki di Matinik ni tranblann tè, é nou lé partisipé tou adan divini péyi a. Sé jou-tala, matinitjé péyi épi matinitjé fransé ka babiyé.
-
Tala éti ki ni JOUNEN ENTENASIONAL KREYOL.
-
An bétjé té ba’y lod an tan an, mé jénérasion bétjé-tala di’y konsa:
-
– Tout lo pawol-tala pa pòté ayen ni ba lajénes, ni ba lé ti-plantè, kont klordékòn.
-
Tou sa man konstaté sé ki nwel-tala fret kon an ba-laglas.
-
Sa pa bon van pou Matinik navidjé, pas van-tala ka santi mové.
-
Tout lodè-tala ka kouvè tradision nwel isi.
-
Andidan tout lo pawol-tala ni yonn ki di mwen:
-
Nou tout sav ki sé dé pep-tala, chien-yo pa ka djè alé lachas.