Créole martiniquais
tala
Egzanp — 640 egzanp (Paj 12 sou 32)
Egzanp
-
men jan isi pa ka konprann an patat adan tousa i ka di a. Sa nou pé di jòdi-a, sé ki sé pawol-tala pa vré ankò.
-
Zouti-tala, i sa sèvi'y bien.
-
Tout sé pawol-tala, sé épi lang fransé a i té pé fè tout oliron latè-a sav, kisa ki té ka pasé.
-
"Mwen té ké ka vini pabò péyi-tala ki ta-mwen"
-
Adan tout migannaj sé pawol-tala, ki sé pawol mi- gannen,
-
Pawol-tala ka kléré kon an sou nef.
-
Ou ka opozé mwen wè siy-tala ou ni la a, Anlè Mont de Saturne-la : Sé an zétwal, wi, sa sé, an zétwal, Mwen pè !
-
Mé mwen, jòdi-tala Mwen ké ba'w lidé-mwen : Idéyal, ou fè latè-tala landji,
-
Li ki ja plen épi lanbision, lòdjey, Ou vèglé tout pep-tala
-
Mi, sé zanfan-an, sé dé ti jimo-a Ké fè laprèmiè konmiyon-yo Mwa-tala.
-
AN LALIN KLÈ ANLÈ TI PON-TALA Maws 1970
-
Lalin-la té ka kléré Oswè-tala Kon i pa té janmen kléré.
-
É la, mwen té ka santi Mwen té ka riviv oswè-tala, Anlè ti pon-an.
-
Lavi-mwen té ka pran Anlot sans oswè-tala.
-
Mwen té ka santi ki lavi An moman-tala, té bon pou viv.
-
Mwen sonjé tousa Anlè ti pon-tala.
-
Sovè i ja lè, Pou'w sa vini tiré nou adan doulè-tala.
-
É konba-tala, i té ka pran'y pou kò'y.
-
Kouté sa man tann simenn-tala an Ayisien di:
-
Antan-tala kannaval pa té ka fet antan Nwel mé kon di Momo «glissons!»