Créole martiniquais
moun
Egzanp — 1340 egzanp (Paj 51 sou 67)
Egzanp
-
Pou sé moun-tala fok té ké palé di anlot lang, (yo di sa an fransé) mé pa kréyol.
-
Konmen moun ki vini wè sa?
-
Lariviè-a telman pa ka respekté ayen, i jik alé wè moun ka pozé trantjilman an senmitiè-a, alos ki sa poko té jou lé mò, le dé novanm.
-
Dimanch aprémidi pa koté Kaz-Pilot tout moun té ja ni kantik yo.
-
Lafen lanné pa djè bon pou mové chofè ek bon moun ki pa té mandé sa ba fanmiy yo.
-
Dé moun ka mandé jik atjelman sa ki sé mésié kontel Mario, Janpol, Toni, Bago épi kisasayésa.
-
Adjilbè fè mwen rimarké sé yenki moun swasantan ki té abò.
-
I lé fè moun travay pli lontan toupandan lajénes pa ka trouvé koté pou djoubaté ek yo blijé pati kité péyi-a.
-
Lafen simenn tout moun an mod dékonprésion.
-
«Ni défen moun, pa ni défen travay».
-
Lanmanten té plen moun dan an vidé.
-
Té ni prosé set militan kont Klordékòn, yo opozé moun antré an tribinal-la.
-
Boul moun militan-an pa valé sa.
-
Chinwa alabri pas adan péyi zanset-yo ni pasé konmen milion moun yo blotjé adan an vil.
-
Sé pa an moun ki mò, mé sé tout an matjoukann lapres péyi-a disparet pran’y.
-
Sé épi jounal-sanmdi-a i té ka wè pòtré moun i té tann ann avidkoksè.
-
Man ka swété sé désansenkant moun-tala ké rivé ribondi apré brital so-tala.
-
Yo lé fè moun travay pli lontan ek péyé yo mwens lajan.
-
Déjà pou dé moun ni posibilité mété lang-la anlè pano.
-
Sa ka fraksé moun éti ja énervé, épi kisisawa opérasion mòlòkòy, lagrev pou laritret épi lavi chè.