Créole martiniquais
goumen
Egzanp — 86 egzanp (Paj 4 sou 5)
Egzanp
-
Yo fè yo goumen, Sa té ka anmizé yo, Sa té ka anmizé mwen.
-
Poutji fok toujou nou anrajé, Poutchi yonn-épi-lot, nou ka goumen, Nou ka faché, nous ka tjwé pou ayen ?
-
partisipasion'y, té ja ka fè moun santi, li, Sinay té paré pou goumen pou défann an koz.
-
Fodra nou sispann goumen yonn kont lot pou sav kiles ki ni tò oben ni rézon.
-
Adan zafè goumen-tala, tout simenn an, taksi ka mawon pas kolbògò ka kontrolé-yo aléliron.
-
I jik mété déwò an liméwo espésial, pou fè nou sonjé ki komnis toujou goumen kon le gran kapital pou défann laklas ouvriyè.
-
Simenn-tala sé éleksion Prézidan-larépiblik é yo toulédé ka goumen pou fè o pli gro konflérans.
-
Jik ni moun ki goumen pas ni ki té ka fè jé malen pou pasé douvan.
-
Nou té ja konnet an 2011 an brital kankan ek bon goumen asou: an sel artik.
-
Nou ka wè, sé pa Matinik selman moun ka goumen pou pos prézidan.
-
Yo bliyé an ti-moman la soldarité éti chak bètafé ka goumen pou nam-li.
-
Atann i pran pozision asou dé kok ka goumen jik o dèniésan, é yo ka filé zépon yo.
-
Lè nou sav, sèten ni twa dwa taksi, nou ka konprann poutji yo ka goumen.
-
Pandan moun ka fè kannaval oben ka goumen kont sargas, ni yonndé kandida ki pa ka ped lakat.
-
Tanbou dibas ek mizik chouval-bwa dépi pasé trant lanné Jèmani ek Jozélita ka goumen pou tjébé mizik-tala.
-
Ni an vié tradision éti moun té ka goumen ek simen bekmè an tan éleksion fok pa sa déviré, pas ja ni tibren trop violans an péyi.
-
— Es ké ni otan moun mardi 14 janvié douvan tribinal Fodfrans pou soutni militan ka goumen kont Klordékòn ?
-
Yo pa baré ni lapréfekti, ni kay préfé-a mé asiré tout ti-lantoupriz éti ka goumen kon chat meg an zaboka vet, moun éti pa ni loto pou alé an travay, tout ti maléré ki ped randévou doktè, sirtou doktè zié, sé yo ka pran fè adan tousa.
-
Nou rivé sav anbasadè Lafrans, Léjip, la CTM épi kisasayésa goumen kon chat meg an zaboka vet.
-
«Association Amazones» kantapou li, i viré pi an jounal méd épi 5 lanné i ouvè an nich i kriyé «Le nid» pou risivrè dan bon kondision fanm ka goumen kont maladi-a. Yo ni tout an pogranm plen épi anlo aktivité kontel ispò, matjé, épi aprann bien manjé.